Yhteisön identiteetti

Lisärakennus yhdistää muodonantonsa ja materiaaliensa avulla ympäröivän kaupunkikuvan erilliset osat kokonaisuudeksi. Helsingin Sanomien ulkoasutoimittaja Carl Henning kirjoitti kolumnissaan (HS 14.11.2003): Seison marraskuun pimeässä tihkuillassa Mannerheimintien reunassa, Paasikiven muistomerkin edessä. Katse kiertää niin sanotusta Hankkijan talosta Eduskuntatalon uuden lisärakennuksen valaistun työmaan kautta Eduskuntataloon ja Kiasmaan –– tähänhän on syntymässä komea aukio. Yhtenäinen, tämän vuosituhannen tyyliin –– Vihdoinkin Eduskuntatalo on tulossa osaksi kaupunkia. Enää se ei näytä seistä törröttävän Ceauşescun haamupalatsin tavoin irrallaan muista, ainoana jalustanaan törkyinen ratapiha.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisprosessin seurauksena suomalaisista terveyskeskuksista kehitetään kokonaan uudenlaiseen toimintamalliin perustuvia terveys- ja hyvinvointikeskuksia. Ensimmäinen tämän periaatteen mukainen hanke on toteutunut Kalasatamaan. Se avattiin yleisölle keväällä 2018. Kokonaisuuteen kuuluu terveysaseman, hammashoidon, psykiatrian ja päihdehuollon sekä nuorten aikuisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja. Lisäksi asiakkaille on tarjolla kuntoutus- ja vammaispalveluja. Rakennus sisältää myös tupakkaklinikan, ehkäisyneuvonnan ja maahanmuuttoyksikön palvelut sekä laboratoriot. Ryhmätiloja on runsaasti ja välineet esimerkiksi musiikki- ja fysioterapiaan. Tilat ovat joustavat ja monikäyttöiset: niitä tarjotaan myös kolmannen sektorin toimintoihin, esimerkiksi potilasjärjestöille.

Lentokentän rakentamista Jyväskylään suunniteltiin jo 1920-luvulla. Sopiva paikka löytyi Tikkakoskelta ja kenttä perustettiin 1939 tukikohdaksi ilmavoimille, joita se palveli sodan ajan. Aero Oy aloitti säännöllisen reittiliikenteen Jyväskylä – Helsinki -välillä vuonna 1946. Ensimmäinen varsinainen terminaalirakennus valmistui vuonna 1960.

Helsingin metrohanke sai alkunsa vuonna 1955, jolloin metron rakentamisesta tehtiin aloite kaupunginvaltuuston kokouksessa. Väkiluvun nopean kasvun ennakoitiin johtavan siihen, että katuverkon kapasiteetti ei riittäisi sekä yksityisautoille että joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteen siirtäminen maan alle nähtiin ratkaisuna ongelmaan. Päätös metron ensimmäisen vaiheen rakentamisesta syntyi vasta 1969, ja säännöllinen liikenne linjalla Rautatientori–Itäkeskus alkoi vuoden 1982 elokuussa. Metrolinjaa jatkettiin vähitellen sekä itään, jossa se saavutti Mellunmäen vuonna 1989 ja Vuosaaren yhdeksän vuotta myöhemmin, että länteen, jossa Ruoholahden asema avattiin 1993. Keskustelu metron jatkamisesta länteen Espooseen alkoi 1990-luvun lopulla.

Helsingin metrohanke sai alkunsa vuonna 1955, jolloin metron rakentamisesta tehtiin aloite kaupunginvaltuuston kokouksessa. Väkiluvun nopean kasvun ennakoitiin johtavan siihen, että katuverkon kapasiteetti ei riittäisi sekä yksityisautoille että joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteen siirtäminen maan alle nähtiin ratkaisuna ongelmaan. Päätös metron ensimmäisen vaiheen rakentamisesta syntyi vasta 1969, ja säännöllinen liikenne linjalla Rautatientori–Itäkeskus alkoi vuoden 1982 elokuussa. Metrolinjaa jatkettiin vähitellen sekä itään, jossa se saavutti Mellunmäen vuonna 1989 ja Vuosaaren yhdeksän vuotta myöhemmin, että länteen, jossa Ruoholahden asema avattiin 1993. Keskustelu metron jatkamisesta länteen Espooseen alkoi 1990-luvun lopulla.

Eduskunnan kiinteistöjen vanhin osa on Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo. Suunnitelma perustui arkkitehtitoimiston Borg–Sirén–Åberg laatimaan, arkkitehtikilpailun vuonna 1924 voittaneeseen ehdotukseen ”Oratoribus”. Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. Se on toiminut siitä lähtien Suomen kansanedustuslaitoksena lukuun ottamatta kolmen kuukauden jaksoa, jonka eduskunta oli evakossa Kauhajoella talvisodan aikana, sekä runsaan kahden vuoden periodia peruskorjauksen loppuvaiheessa, jolloin väistötilana toimi Sibelius-Akatemian konserttisali.

Kantahämäläinen Forssan kaupunki sai alkunsa ruotsalaissyntyisen tehtailijan Axel Wilhelm Wahrenin perustettua Loimijoen varrelle vuonna 1847 kehräämön ja vähän myöhemmin kutomon. Nämä yhdistyivät Forssa-osakeyhtiöksi, jonka mukaan tehdasyhdyskunta sai nimensä. Ajan mittaan teollinen toiminta laajeni ja yhdyskunta kehittyi myös sivistyksen osalta. Vuonna 1899 toimintansa aloittanut Forssan yhteislyseo oli Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu oppikoulu, ja nykyinen Forssan Elävienkuvien teatteri jatkaa Suomen ensimmäisen, vuonna 1906 perustetun maaseutuelokuvateatterin perinnettä. Kaupunki tunnetaan myös Suomen Työväenpuolueen Forssan kokouksesta, jossa otettiin käyttöön nimi Suomen Sosialidemokraattinen puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma (1903). Forssan teollisuusyhdyskunta kuuluu nykyisin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Vuonna 1874 perustettu Hanko on lähes koko historiansa ajan tunnettu kylpyläkaupunkina. Hanko tarjosi Suomelle välttämättömän talvisataman, ja kylpylätoiminnan kautta kaupunki sai myös kesäelinkeinon. Kylpylä ja sen ravintola, nykyinen Casino, rakennettiin 1879. Kylpylän kukoistuskautta oli aika ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin se oli lajissaan Suomen hienoin. Jatkosodan pommituksissa rakennus sai pahoja vaurioita ja purettiin 1945. Kylpylätoimintaa oli aluksi myös Hankoon vuonna 1900 valmistuneessa Hotelli Continentalissa (nykyinen Regatta). Tehtaanniemelle kaupungin eteläkärkeen rakennettiin yleinen uimalaitos 1800-luvun lopulla hyppytorneineen sekä uimahuoneineen erikseen miehille ja naisille. Kun kylpylän uimahuoneet olivat lähinnä kylpylävieraiden ja muun seurapiirin käytössä, yleiset uimahuoneet palvelivat tavallisen kansan tarpeita. Tehtaanniemellä on säilynyt naisten uimahuone vuodelta 1891.

1990-luvulla oli Helsingin ydinkeskustassa lähellä Tuomiokirkkoa Meritullinkadun ja Kirkkokadun kulmassa tyhjilleen jäänyt tontti, jota ympäröivät suojellut arvorakennukset. Se oli toiminut tilapäisenä pysäköintialueena vuodesta 1971 lähtien, jolloin paikalta purettiin C. J. von Heidekenin 1863 suunnittelema Helsingin yliopiston käytössä ollut rakennus. Valtion kiinteistölaitos päätti rakennuttaa tontille virastotalon sosiaali- ja terveysministeriötä varten. Kiinteistölaitos järjesti vuonna 1996 arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka voittaneen ehdotuksen pohjalta talo suunniteltiin ja rakennettiin. Ministeriön toimitilat olivat ennen uudisrakennuksen valmistumista sijainneet kolmessatoista eri osoitteessa. Uudisrakennukseen muutti kolmisensataa virkailijaa.

Suomenlinnan Susisaaressa sijaitseva venäläisen kauden varuskuntakasarmi rakennettiin vuosina 1866–68 kahden bastionin väliin 500 sotilaan majoitustiloiksi. Se korvasi pienemmän, Krimin sodassa vaurioituneen ruotsalaiskauden kasarmin. Tynnyriholvattu läpikäytävä jakoi rakennuksen kahteen osaan. Sen itäpuolella oli kuusi, länsipuolella viisi tynnyriholvattua miehistötupaa, sekä keittiöholvit kummassakin päässä. Rakennustyyppi oli ”pomminkestävä”, yksikerroksinen, muurit olivat paksut ja holvien katteena aluksi maa- ja turvekerros. Nämä korvattiin 1870-luvulla kivilohkareilla ja hiekalla. Samalla alkuperäinen vuotava turvekatto muutettiin peltiverhotuksi mansardikatoksi. Rapatut julkisivut olivat alun perin nykyisiä koristeellisemmat, mutta vesivaurioiden takia ne korjattiin nykyiseen muotoonsa.

Murikan suunnitelma, jonka laativat Pekka Helin ja Tuomo Siitonen yhteistyössä, perustuu Metallityöväen Liiton kurssikeskuksesta järjestetyn avoimen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen vuodelta 1974. Tampereen Teiskossa sijaitseva nykyinen Murikka-opisto on kansanopisto, jonka tehtävänä on tarjoamansa koulutuksen kautta ylläpitää ja kehittää suomalaista sopimusyhteiskuntaa työelämän alueella.