Lentokentän rakentamista Jyväskylään suunniteltiin jo 1920-luvulla. Sopiva paikka löytyi Tikkakoskelta ja kenttä perustettiin 1939 tukikohdaksi ilmavoimille, joita se palveli sodan ajan. Aero Oy aloitti säännöllisen reittiliikenteen Jyväskylä – Helsinki -välillä vuonna 1946. Ensimmäinen varsinainen terminaalirakennus valmistui vuonna 1960.
Vanhinta terminaalia laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988, jolloin valmistui yksikerroksinen, pelkistetty paviljonkirakennus. Tilaohjelma oli niukka, mutta väljyyttä ja avaruutta pieneen rakennukseen loivat suuri kattoikkuna ja kahvilan lasitorni. Julkisivuissa käytetyt grafiitinharmaat keraamiset laatat kehitettiin terminaalia varten. Kiviaineisten ulkoseinien eteen rakennuksen molemmille puolille sijoitettiin pitkät teräsrakenteiset katokset, joilla oli sekä toiminnallinen että julkisivun ilmettä keventävä tehtävä.
Vuoden 1988 rakennusvaiheen koillisjulkisivun kautta tullaan sisään myös uusimpaan laajennukseen, joka valmistui 2004. Laajennus oli tarpeen ajanmukaisten tilojen ja teknisten valmiuksien saamiseksi, koska lentoliikennetoimintojen luonne oli muuttunut, turvallisuusvaatimukset olivat tiukentuneet ja matkustajat edellyttivät saavansa ajanmukaisia oheispalveluita. Laajennuksen myötä terminaalin kapasiteetti riittää hyvin myös charter-lentojen ja vastaavien ruuhkahuippujen aikana. Uudisosa sijoittui saumattomasti vanhan terminaalin kylkeen siten, että kentän puolelle ja päätyyn muodostui täysin uusi julkisivu.
Tulevaisuuden muuntojoustotarpeisiin varauduttiin selkeän perusratkaisun avulla. Lähtevän ja tulevan matkustajaliikenteen tilat ovat selvästi erillään toisistaan rakennuksen päädyissä. Keskialueella oleva matkatavaran käsittelytila on tarvittaessa myöhemmin muunnettavissa matkustajatiloiksi.
Rakennuksen kantavana rakenteena ovat betonitäytteiset teräsputkipilarit, delta-palkit ja ontelolaatat. Kentän puoleisen julkisivun muodostaa teräslasiseinä, joka on toteutettu ripustettuna rakenteena; rungon lisäjäykisteinä toimivat vetotankoansaat.
Puurakenteet ja -materiaalit viestivät keskisuomalaisesta luonnosta ja suomalaisen puunjalostusteollisuuden pitkästä perinteestä – ja ne tuovat rakennukselle myös paikallista identiteettiä. Lentokentän puolella olevan koko julkisivun mittaisen katoksen kantavana rakenteena ovat liimapuukaaret, joiden materiaalina on höylätty kuusi. Katoksen kaareva alapinta on verhoiltu koivuvanerilla. Katoksen ja sen detaljien suunnitteluun ja toteutukseen paneuduttiin huolellisesti: liimapuu- ja vaneritoimittajien kanssa oltiin tiiviissä yhteistyössä, ja rakenteellista toteutusta tutkittiin osamallien avulla. Julkisivuverhouksena on höylättyä, lämpökäsiteltyä rimaa. Sisäverhouksessa on käytetty oksatonta tervaleppäpaneelia.
Vuoden 1988 rakennusta kuvatessaan Peter Davey kiinnitti huomiota lentokoneisiin ja kiitoradalle avautuvaan näkymään, jonka ansiosta lentämisen, nousujen ja laskeutumisten draama on läsnä matkan odotuksessa. Pienimittakaavaisessa terminaalissa luontevasti toteutuva visuaalinen yhteys on säilynyt myös laajennuksen jälkeen.
Lisätietoja Jyväskylän lentoasemasta on Wikipediassa
