Koti luonnon helmassa

Pieni, syrjäinen saari Gullkronan saaristossa tarjoaa vaihtuvien vuodenaikojen koko kirjon pohjoisella Itämerellä: myöhäiset auringonlaskut täyttävät avaran taivaan ja aikaiset auringonnousut maalaavat kallioiset saaret. Keväällä taukoamaton linnunlaulu ilmoittaa kylmän talven loppumisesta. Lämpimät ja tyynet juhannuspäivät täyttyvät männyn ja katajan tuoksuista. Syksyn myrskyt nostattavat aallot kallioiden yli, ja hiljalleen meri jäätyy muovaten abstrakteja muodostumia ajelehtivasta jäästä. Lopuksi lumi peittää kaiken. Villa Krona rakennettiin kaiken tämän kokemista varten sekä tasapainottamaan hektistä kaupunkielämää.

Taloryhmä on suunniteltu asukkaille, jotka ovat työskennelleet parin vuosikymmenen ajan poissa kotimaasta. Tontilta avautuu panoraama saarten rajaamaan merelliseen maisematilaan, joka kääntyy lahdeksi niemen taakse. Juhannuksen aikaan aurinko nousee merestä ja myös laskee sinne.

Kallioiselle kukkulalle rakennettu talo on suunnattu etelään Espoon edustan saaristomaisemaa kohti. Tontin vanhat puut määrittelivät sisätilojen näkymäsuuntia. Ympäröivä rakennuskanta on pientalovaltaista, tyyliltään vaihtelevaa ja monen ikäistä. Lähinaapurit ovat harja-, auma- tai tasakattoisia omakotitaloja muurattuine ja rapattuine julkisivuineen; joukossa on myös kaksi matalaa kerrostaloa. Paikalta purettu talo oli elinkaarensa lopussa.

Villa Margan rakennuspaikka on raunioituneen kalastajatorpan tontti Tammisaaren saaristossa. Rakennukset ja vanha hedelmäpuutarha sijoittuvat tontin keskivaiheille korkeimmalle kohdalle. Maasto viettää pitkällä matkalla kymmenisen metriä kohti rantasaunaa ja merta. Talon päänäkymät avautuvat merelle, ja niihin tuovat lisänsä myös läheisen metsän runsaslukuisen eläimistön vierailut tontille.

Rakennuspaikka on luonnonkauniilla, entuudestaan asutulla saarella Hiittisten sisäsaaristossa. Merimaisema avautuu vapaana etelään kohti Galtarnaa. Asukkaiden toive oli, että saariston luonto sekä sään ja vuodenaikojen vaihtelut ovat aitoina koettavissa. Näin rakennukselle ei esimerkiksi haluttu hakea saaristossa tavanomaista mahdollisimman suojaisaa sijaintia.

Rakennuspaikka on Iitin kirkonkylän välittömässä läheisyydessä sijaitseva kallioinen niemenkärki, jossa perhe oli viettänyt lomiaan jo kolmen sukupolven ajan. 1960-luvulta peräisin olevan kesämökin tilalle päätettiin rakentaa uusi huvila, joka toimisi lepopaikkana ja uudistumisen generaattorina ja jossa voitaisiin tavata sukulaisia ja ystäviä. Perheen ulkomaisille taiteilijavieraille haluttiin tarjota uniikki kokemus luonnon ympäröimänä.