Länsimetro, Koivusaaren asema

Helsingin metrohanke sai alkunsa vuonna 1955, jolloin metron rakentamisesta tehtiin aloite kaupunginvaltuuston kokouksessa. Väkiluvun nopean kasvun ennakoitiin johtavan siihen, että katuverkon kapasiteetti ei riittäisi sekä yksityisautoille että joukkoliikenteelle. Joukkoliikenteen siirtäminen maan alle nähtiin ratkaisuna ongelmaan. Päätös metron ensimmäisen vaiheen rakentamisesta syntyi vasta 1969, ja säännöllinen liikenne linjalla Rautatientori–Itäkeskus alkoi vuoden 1982 elokuussa. Metrolinjaa jatkettiin vähitellen sekä itään, jossa se saavutti Mellunmäen vuonna 1989 ja Vuosaaren yhdeksän vuotta myöhemmin, että länteen, jossa Ruoholahden asema avattiin 1993. Keskustelu metron jatkamisesta länteen Espooseen alkoi 1990-luvun lopulla.

Länsimetrohankkeen käynnistyessä vuonna 2009 Helsingin liikennepolitiikkaa eivät enää määritelleet yksityisautoilun tilantarpeet. Helsingin kaupungin verkkosivujen mukaan tiiviin kaupunkirakenteen edellyttämä liikennejärjestelmä säilyy toimivana, kun yhä useammat matkat tehdään tehokkailla ja tilaa säästävillä kulkumuodoilla: kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Myös kaupungin ilmastotavoitteet tukevat liikennesuunnittelun periaatteita.

Metroliikenne linjalla Ruoholahti–Matinkylä alkoi marraskuussa 2017. Toiminnallisesti Länsimetron asemat ovat keskenään samanlaisia. Laituritason asemahalli on radan suuntainen, 90 metriä pitkä, ja sen molemmista päistä noustaan maan pintaan liukuportaiden tai hissien avulla. Länsimetrohankkeen tavoitteena on, että asemat erottuvat yksilöllisinä toisistaan. Siksi kaikille asemille valittiin suunnittelun käynnistyessä omat luonteenomaiset teemansa.

Lauttasaaren ja Koivusaaren asemat muistuttavat toisiaan. Lauttasaaressa teemana on lumi ja jää, Koivusaaressa vesi ja meri. Molemmilla asemilla on pitkien liukuportaiden taustana valaistu lasiseinä. Lauttasaaressa lasiseinässä on pakkautuneen jään kuvio, Koivusaaressa meri. Yhdistävänä tekijänä on myös laiturialueen yönsiniseksi maalattu holvirakenne.

Koivusaaren aseman vapaamuotoinen katto vertautuu kumollaan olevaan puurunkoiseen alukseen. Aseman pääasialliset ulkoverhousmateriaalit ovat haponkestävä teräs, patinoitu täyssinkkilevy, lasi ja luonnonkivi. Pääsisäänkäynnin lattiassa ja seinissä on punaista graniittia, joka on seudun rantakallioiden yleisin kivilaji. Näkyvät kattopalkistot ovat puurakenteisia, ja kattoa kannattaa toisesta päästään kaareutuva massiivinen primääripalkki. Laiturialueen pitkien sivuseinien yläosat koostuvat muodoltaan aaltomaisista, kohdevalaistuista ”hetuloista”, joilla on sekä tunnelmaa luova että akustinen tehtävä. Katto on joka suuntaan epäsymmetrinen, ja sinne on suunniteltu merta kuvastava taideteos. Laiturin lattiassa on paikallavalettu, hiottu valkoinen betonimosaiikki. Koivusaari on maailman ainoa merenalainen metroasema, ja aseman porras on Suomen pisin. Laituri on Vaskilahden alla tasolla –30.00.

Taidokkaasti valaistussa lasiseinässä näkyvät aaltojen kuviot luovat vahvaa merellistä tunnelmaa. Kun matkustaja kääntää liukuportaissa katsetta toiseen suuntaan, löytää hän vastakohdan seinällä himmeänä hehkuvasta Mäntsälän punagraniitista –– Merellinen tunnelma jatkuu matkustettaessa laituritasoon –– Laiturien yläpuolelle asennetut valtavat valkoiset ’valaanhetulat’ ja tumma katto luovat tunnelman vedenalaisesta maailmasta.

Matti Tanner, Iltalehti 10.9.2016

Tämä on maailman kaunein metroasema.

Koivusaaren metroaseman työpäällikkö Reima Liikamaa em. artikkelissa

Lisätietoja Helsingin metrosta on Wikipediassa sekä Helsingin Sanomien numerossa 7.9.2017: Länsimetron upeat asemat lyövät 6–0 Helsingin vanhat asemat – enää ei puutu kuin metro