Kantahämäläinen Forssan kaupunki sai alkunsa ruotsalaissyntyisen tehtailijan Axel Wilhelm Wahrenin perustettua Loimijoen varrelle vuonna 1847 kehräämön ja vähän myöhemmin kutomon. Nämä yhdistyivät Forssa-osakeyhtiöksi, jonka mukaan tehdasyhdyskunta sai nimensä. Ajan mittaan teollinen toiminta laajeni ja yhdyskunta kehittyi myös sivistyksen osalta. Vuonna 1899 toimintansa aloittanut Forssan yhteislyseo oli Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu oppikoulu, ja nykyinen Forssan Elävienkuvien teatteri jatkaa Suomen ensimmäisen, vuonna 1906 perustetun maaseutuelokuvateatterin perinnettä. Kaupunki tunnetaan myös Suomen Työväenpuolueen Forssan kokouksesta, jossa otettiin käyttöön nimi Suomen Sosialidemokraattinen puolue ja hyväksyttiin uusi puolueohjelma (1903). Forssan teollisuusyhdyskunta kuuluu nykyisin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Kaupungin kasvu jatkui rakennusteollisuuden vauhdittamana 1980-luvulle, jolloin suunta kääntyi. 1990-luvun alun lama aiheutti Forssassa vaikeita taloudellisia ongelmia. Siitä huolimatta forssalaiset päättivät rakentaa kaupunkiin kunnallisen uimahallin. Suunnittelu alkoi 1988 ja Vesihelmi valmistui 1993.
Uimahalli sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, tasamaatontilla heterogeenisen rakennuskannan ympäröimänä, vanhan pientaloalueen ja uudempien kerrostalojen välimaastossa. Toiminnallisen tehtävänsä lisäksi piti uuden julkisen rakennuksen antaa ympäristölleen merkitystä, saada aikaan paikan ominaisluonne ja henki. Irrotteleva, monimuotoinen arkkitehtuuri heijastaa rakennuksen sisäisiä toimintoja ja kylpylätunnelmaa, joka välittyy ulospäin myös isojen kaarevien ja prismaattisten lasipintojen kautta. Rapattu kevytsoraharkkomuuraus antaa julkisivuihin yhtenäisen materiaalivaikutelman, joka kokoaa muodonannon teemat.
Interiöörin pääallas yhdistää vapaamuotoisen virkistysaltaan ja 25-metrisen kuntoaltaan. Altaan varusteisiin kuuluvat aaltokone, liukumäki, kolmen metrin korkuinen hyppyteline, ponnahduslauta, vesihierontasuuttimet ja vesiputous. Allasta jäsentävät saaret, niemet, lahdet, salmet ja sillat. Osaan näistä on upotettu istutusaltaita uimahallin olosuhteisiin soveltuville viherkasveille. Opetus- ja terapiatoiminnalle, pienille lapsille, kylmävesikylvyille sekä porekylvyille on erilliset altaat. Puku-, pesu- ja saunatilat on jaettu neljään yksikköön. Lisäksi on käytettävissä tilaussaunaosasto takkahuoneineen, johon kuuluu kokousvarustus. Hallin toimintaan liittyy muita palvelutiloja – kuntosalit, liikuntasali, solarium, fysikaalinen hoitola, kampaamo, kahvila – joista osaa operoivat yksityiset yrittäjät.
Kantavat rakenteet ovat pääosin paikalla valettua betonia. Allashallin yläpohja muodostuu neljästä arinaholvilohkosta, joiden väliin jäävät kiilamaiset valoaukot. Pienemmät tilayksiköt on toteutettu pilari-palkki-laattarakenteella.
Vesihelmen vuosittainen kävijämäärä on ollut noin 180 000 rakennuksen valmistumisesta lähtien. Forssassa oli vuoden 2016 lopussa 17 322 asukasta.
Lisätietoja Forssan kaupungin historiasta Wikipediassa, oppikoulun historiasta Wikipediassa ja Forssan elokuvateatterin historiasta Forssan elävienkuvien teatterin verkkosivuilla
