Murikan suunnitelma, jonka laativat Pekka Helin ja Tuomo Siitonen yhteistyössä, perustuu Metallityöväen Liiton kurssikeskuksesta järjestetyn avoimen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen vuodelta 1974. Tampereen Teiskossa sijaitseva nykyinen Murikka-opisto on kansanopisto, jonka tehtävänä on tarjoamansa koulutuksen kautta ylläpitää ja kehittää suomalaista sopimusyhteiskuntaa työelämän alueella.
Vuonna 1899 perustettu Metallityöväen Liitto (vuodesta 1917 lähtien Teollisuusliitto) on Suomen suurin teollisuuden ammattiliitto ja kurssikeskus sen jäsenten yhteisten ponnistelujen symboli. Arkkitehtuurissa haluttiin tuoda esille rakennuksen käyttäjien ammattitaito sekä rakenneratkaisuissa että materiaalivalinnoissa, julkisivuverhouksesta detaljeihin asti.
Rakennuksen mittakaavaan ja jäsentelyyn vaikuttivat sekä sen sijainti Näsijärven selälle kurottuvalla rantakallioiden rajaamalla niemellä että toiminnalliset lähtökohdat. Nämä ohjasivat matalaan rakentamistapaan ja suuren volyymin jakamiseen pieniin massoihin. Päärakennuksessa sijaitsevat avara sisääntuloaula, ravintolatilat sekä 140-paikkainen auditorio, kirjasto ja muut oppimistilat. Majoitusrakennus liittyy päärakennukseen lasikäytävällä ja kehystää keskeistä piha-aluetta luoteessa ja koillisessa. Se sisältää 104 huonetta sekä yhteisiä taukotiloja volyymin käännekohdissa. Omassa rakennuksessaan sijaitsevat liikuntatilat, uimahalli ja palloilusali saunaosastoineen, rajaten pihan kaakossa.
Kaikki rakennukset ovat pääosin elementtirakenteisia. Päärakennuksen ja urheilurakennuksen pilarit ja palkit ovat terästä. Oppimistilojen keskiosassa on avaruusristikot. Muualla päärakennuksessa standardiosista kootun pilaripalkiston varaan ladotut kevytbetoni- ja ontelolaattaelementit muodostavat ”palkittoman” sisäkaton. Rakenne käynnisti osaltaan kevytbetonivalmistajan teettämän tutkimuksen rakennetyypin sovellutusmahdollisuuksista ja edelleenkehittelystä. Julkisivujen kuparikasetit jäykistettiin syvävedetyin urin. Teollisesti valmistettujen ja pääosin tuotantorakennuksissa käytettyjen rakennusosien soveltaminen julkiseen rakennukseen edellytti intensiivistä yhteistyötä rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin välillä.
Rakennuksen tummat laattalattiat toimivat termisenä massana, joka absorboi suurten ikkunapintojen kautta sisään virtaavan auringon lämmön luovuttaakseen sen sisäilmaan yöaikana. Ilman jäähdytykseen käytettiin Näsijärven vettä. Molemmat menetelmät vähensivät fossiilisen energian tarvetta, vaikka asia ei rakennuksen valmistumisaikana ollut samalla tavoin esillä kuin nyt.
Murikan kilpailuehdotus perustui kauttaaltaan suorakulmaiseen koordinaatistoon, mutta suunnittelutyön aikana Pekka Helin luonnosteli kokonaisuudesta maastoa orgaanisesti mukailevan pihapiirin. Toteutuksessa päärakennus palautui kilpailuvaiheen lähtökohtiin, mutta polveileva majoitusosa yhdistää sen uimahalliin rakennuspaikan topografiaa seuraten.
Kurssikeskuksessa on äskettäin toteutettu peruskorjaus alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen. Tilojen varustelutasoa nostettiin ja toiminnallisuutta kohennettiin. Samalla otettiin käyttöön maakylmä ja maalämpö. ”On hienoa olla mukana toteuttamassa perinteikkään kokous- ja koulutuspaikan remonttia ja huolehtia siitä, että kaikki uudistaminen tehdään vanhaa kunnioittaen”, totesi Murikan ravintola-, kokous- ja majoitustoimintaa hoitavan Murikanranta Oy:n toimitusjohtaja Juha Leppäniemi (Aamulehti 11.12.2015).
Lisätietoja Murikka-opiston verkkosivuilla sekä Wikipediassa
