Regatta Spa sijaitsee Tehtaanniemellä vierasvenesatamaan ja mereen rajautuvalla rantakalliolla. Osa kalliosta on luonnonsuojelualuetta. Spa on suunniteltu kansainväliseksi, korkeatasoiseksi ja kylpylänomaiseksi mutta samalla täyttämään hankolaisten virkistyksen ja uimaopetuksen tarpeet. Naisten ja miesten puku-, pesu- ja saunaosastojen lisäksi toiminnallisiin tiloihin sisältyvät aula ja kahvila, perinteiset suomalaiset saunat, höyrysauna, jooga- ja kuntosali sekä useita hoitohuoneita. 25 metrin pituisen pääaltaan lisäksi varustukseen kuuluu matalampi, lämmin terapia-allas. Kylpylän pohjakerroksessa on lisäksi kaksi saunaa ja oleskelutila, jotka ovat vuokrattavissa.
Koska altaiden vedenpinta on lattian tasossa, pääallas näyttää jatkuvan isojen näköalaikkunoiden kautta suoraan merelle, kallioisille saarille ja niiden takaiseen horisonttiin asti. Vesimäärää säädellään alemmassa kerroksessa sijaitsevan tasausaltaan avulla. Kun altaisiin tulee lisää käyttäjiä, näiden syrjäyttämä vesimäärä siirtyy automaattisesti tasausaltaaseen.
Rakennuksen pitkillä sivuilla seinät ovat kantavia, vesikatto on osittain ontelolaattaa ja altaan katteena ovat TT-laatat. Ensimmäinen kerros on kokonaan ja toinen kerros pääosin rakennettu sisäkuorielementeistä. Julkisivupintana on pääväriltään valkoinen eristerappaus; isojen ikkunoiden ja lasiovien syvennyksissä on tehosteväreinä keltaisen ja punaisen sävyjä. Sisätiloissa aulan ja kylpylän seinät on verhottu travertiinilaatoituksella, lattiamateriaalina on samansävyinen keraaminen laatoitus. Saunaosaston alakattoverhoukset ovat tervaleppärimoitusta.
Valitettavasti rakennuttaja on omatoimisesti toteuttanut rakennuksen kylkeen laajan lasikuistin, jonka ulkoasu osittain tärvelee kylpylän sisäänkäyntijulkisivun. Tontille on lisäksi rakennettu kolme asuntohotellitoimintaa ja vapaa-ajan asumista palvelevaa kerrostaloa toisen arkkitehtitoimiston suunnitelmin, ja hotellin laajennushanke on vireillä.
Lisätietoja Hangon historiasta on Hangon kaupungin verkkosivuilla sekä Hangon museon jukaisussa Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, 1989
