Näin hienossa salissa voi tehdä hyviä päätöksiä, toteaa eduskunnan intendentti Liisa Lindgren ylpeyttä äänessään.
YLE Uutiset 29.08.2017
Tulli pähkäilee onko eduskunnan katto elintarviketta. Eduskuntatalon istuntosalin kattoon saatiin viimeinen suomalaisarkkitehtien löytämä erä sokeriruokolevyjä –– Tullikulut määräytyvät sen mukaan, katsotaanko sokerilevyt elintarvikkeiksi, jolloin maksua ei peritä, vai rakennusmateriaaliksi, jolloin niistä menee maksu.
MTV uutiset 05.01.2014
Eduskunnan kiinteistöjen vanhin osa on Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo. Suunnitelma perustui arkkitehtitoimiston Borg–Sirén–Åberg laatimaan, arkkitehtikilpailun vuonna 1924 voittaneeseen ehdotukseen ”Oratoribus”. Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. Se on toiminut siitä lähtien Suomen kansanedustuslaitoksena lukuun ottamatta kolmen kuukauden jaksoa, jonka eduskunta oli evakossa Kauhajoella talvisodan aikana, sekä runsaan kahden vuoden periodia peruskorjauksen loppuvaiheessa, jolloin väistötilana toimi Sibelius-Akatemian konserttisali.
Klassismin ankaraan symmetriaan perustuva, keskeisen istuntosalin ympärille rakentuva hierarkkinen tilasarja edustaa tyyliltään 1920-luvun pohjoismaista klassisismia, jota Sirén täydensi muun muassa egyptiläisin aihein. Sisustuksessa löytyy viitteitä myös funktionalismista. Pyöreä istuntosali sijoittuu suorakaiteen muotoisen volyymin keskelle. Salin ja ulkokehän väliin jää neljä valopihaa. Ensimmäisen kerroksen pääsisäänkäynniltä kuljetaan pyöreiden hissiaulojen kautta marmoriportaikkoihin, jotka rakennuksen molemmissa päädyissä johtavat ylempiin kerroksiin. Toisen kerroksen eteisauloista avautuvat pronssiovet juhlavaan valtiosaliin, josta siirrytään kaarevan ympäryskäytävän kautta istuntosaliin. Puhemiesneuvoston pilaririvein jäsennellystä aulasta ja puhemiehen tiloista on suora yhteys istuntosaliin.
Ravintola ja kahvila kabinetteineen sijaitsevat eteläsivulla, istuntosalin välittömässä läheisyydessä. Yleisö saapui ennen kuulemaan istuntoja graniittiportaikon sivuovista – nykyisin kulku on järjestetty yleisösisäänkäynnin tilojen turvatarkastuksen kautta pyöreisiin ’lehterivestibyyleihin’ ja sieltä edelleen symmetrisesti sijoitettuja lehteriportaita nousten kolmannen kerroksen alemmalle ja neljännen kerroksen ylemmälle yleisölehterille, koko istuntosalin kattavan kupolin ja sen huipulla olevan, tilaa valaisevan lanterniinin alle.
Neljäs kerros on valiokuntakerros. Työhuoneet on sijoitettu kolmanteen, viidenteen ja kuudenteen kerrokseen, puolueiden ryhmähuoneet viidenteen kerrokseen. Kullakin kerroksella on oma ilmeensä tilojen käyttötarkoituksen ja niiden arkkitehtonisen muodonannon tuloksena.
Aiempia korjauksia ja muutoksia
Rakennuksen valmistumisen jälkeisinä vuosikymmeninä sitä huollettiin ja siihen tehtiin joitakin ajan hengen mukaisia muutoksia. J. S. Sirén vastasi muutossuunnittelusta 1950-luvulle saakka. Myöhemmät vuosittaiset korjaukset käsittivät rakenteiden, pintojen, pintamateriaalien ja teknisten järjestelmien kunnostuksia ja uudistuksia.
Edellinen suuri peruskorjaus tehtiin vuosina 1976–1984. Päärakennuksen useassa vaiheessa toteutetun korjaustyön lisäksi Eduskuntatalo sai laajennusosan. Suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Pitkänen–Laiho–Raunio, sittemmin Laiho–Pulkkinen–Raunio.
Vuonna 2004 valmistui toimistomme suunnittelema lisärakennus Pikkuparlamentti osaksi Eduskunnan kiinteistöjen kokonaisuutta.
Peruskorjauksen ja restauroinnin toteuttaminen
Peruskorjauksessa uusittiin rakennuksen talotekniikka. Rakenteita ja rakennusosia kunnostettiin kuntotutkimusten ja selvitysten sekä rakenteiden avausten edellyttämässä laajuudessa. Rakennustekniseltä kannalta merkittävimmät työt olivat vesikaton rakenteiden uusiminen ja siihen liittyvä huoltokelkkaradan toteuttaminen, sekä 1970-luvun lopulla toteutetun eteläisen sisäpihan porrastornin osittainen purkaminen, uudelleen rakentaminen ja jatkaminen maanalaisen logistiikkakeskuksen tiloihin. Muutostyö sujuvoitti yhteyksiä Pikkuparlamentin ja päärakennuksen välillä.
Eduskunnan tiloja käyttävien henkilöiden toimintaedellytyksiä kohennettiin. Käyttäjien turvallisuutta palo- ja poistumistilanteissa parannettiin eri keinoin, samoin kuin rakennuksen käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Myös talon akustisia ominaisuuksia parannettiin, missä se oli tarpeen ja mahdollista. Eduskunnan turvajärjestelmiä kehitettiin hankkeen 10-vuotisen keston aikana jatkuvasti vastaamaan tapahtuvia ja tulossa olevia muutoksia.
Keskeiset toiminnalliset muutokset liittyivät logististen toimintojen siirtämiseen peruskorjattuihin maanalaisiin tiloihin toteutettuun logistiikkakeskukseen, sekä istuntosalin alapuolisten tilojen muokkaamiseen kansanedustajien palvelukeskukseksi ja median työtiloiksi. Historiallisesti merkittävä toiminnallinen muutos saattaa olla myös julkisten kuulemisten tilan, Arkadia-salin, toteuttaminen neljänteen kerrokseen entiseen valtiovarainvaliokuntasaliin.
Käyttäjäturvallisuuden ja sisäilmakysymysten osalta tärkeä ja haasteellinen tehtävä oli rakennuksen kotelolaattavälipohjien avaaminen, puhdistaminen haitta-aineista ja ”mujusta” sekä desinfioiminen. Tämä toimenpide tehtiin lähtökohtaisesti kaikille työhuoneille, mikäli niihin ei ylä- tai alapuolella liittynyt tiloja, joiden lattiaa tai kattoa ei voinut rakennussuojelusyistä avata. Viimeisenä toteutettiin ulkoalueiden palauttavat toimenpiteet ja niillä sijaitsevat alueturvallisuuteen liittyvät rakenteet.
Istuntosalin akustinen sokeriruokokatto kunnostettiin. Australiasta hankittu, viimeinen löytynyt erä sokeriruokokasetteja varastoitiin mahdollisia tulevia tarpeita varten.
Säästävät työmenetelmät
Rakennusteknisesti Eduskuntatalo edustaa oman aikansa, 1930-luvun, käsityövaltaista tuotantoa. Kantavat ulkoseinät ovat paksulla graniitilla verhottuja tiilimuureja, välipohjat ja istuntosalin holvi paikalla valettua teräsbetonia. Siinä missä rakennus ulospäin näyttää yksiaineiselta, löytyy sisältä runsaasti erilaisia materiaaleja ja värejä. Pintojen käsittelyssä hyödynnettiin laajasti perinteisten maalauskäsittelyiden kirjoa erilaisine kiiltoasteineen ja työtapoineen. Arvokkaimpia tiloja jalostettiin stukko- ja marmoripinnoilla. Sisustusten suunnittelussa ja toteutuksessa käytettiin laajasti eturivin taiteilijoita, muotoilijoita ja käsityöläisiä arkkitehdin visioiman kokonaistaideteoksen luomiseksi.
Peruskorjaustyön aikana vältettiin ylimääräisiä vaurioita aiheuttavaa liiallista piikkaamista, avotulta ja kipinöitä, vedenkäyttöä, kosteuden ja kylmän pääsyä rakennukseen, pölyn ja murskan leviämistä kunnostettavissa tiloissa ja suojausten alle. Työtavat määriteltiin kuhunkin tilanteeseen sopiviksi.
Eduskuntatalon turvallisuustasoa nostavien toimenpiteiden toteutus oli suunniteltava vaikuttamatta rakennuksen rakennushistorialliseen arvoon. Paloturvallisuutta parannettiin mahdollisuuksien mukaan suoritettavien toimenpiteiden yhteydessä, esimerkkeinä uudet palamattomat verhoilukankaat ja palo-ovien parantaminen sekä automaattisen paloilmoituslaitoksen, uusien savunpoistojärjestelyjen ja hätäkuulutusjärjestelmän toteuttaminen.
Lähtökohtana oli saattaa päärakennus teknisesti moitteettomaan kuntoon: saavuttaa nykyaikaisen työ- ja toimistotilan toiminnalliset ja fyysiset olosuhteet tilojen kunnostuksen ja uusittavan talotekniikan myötä, joka sisältää kaikki IV-järjestelmät, työhuonekohtaisen jäähdytyksen, sähkö- ja datajärjestelmät. Uusi talotekniikka pyrittiin sovittamaan ja kätkemään turmelematta visuaalisesti tilojen arkkitehtuuria.
Eduskuntatalon tekemiseen ovat aiemmat sukupolvet panostaneet työtä ja ajatusta tuottaakseen parasta mahdollista laatua. Samaan tuli pystyä myös tänä päivänä. Olennaisia suunnittelu- ja rakennustyön osatekijöitä hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi olivat rakennusosien, materiaalien, työn ja työsuoritusten laadunvalvonta, hankkeeseen osallistuvien henkilöiden yhteistyö ja jatkuva katkoton kommunikointi, eri osaajien työn arvostaminen, suunnitelmien tunteminen ja noudattaminen, työmaata päivittäin seuraavan arkkitehdin läsnäolo sekä tiedon kulku hänen kauttaan.
Tuntuu aivan upealta. Tuntuu siltä, että olisi jalkapallon pelaaja, joka on päässyt omalle stadionille pelaamaan, hehkuttaa vihreiden Ozan Yanar. Yanar veikkaa, että arvokas sali vaikuttaa myös keskustelun tyyliin.
MTV Uutiset 05.09.2017
Tämä päivä 5.9.2017 on meille suuren ilon päivä, kun pääsemme aloittamaan eduskuntatyön alkuperäiseen arvokkuuteensa peruskorjatussa Eduskuntatalossa. Talo rakennettiin Suomen itsenäisyyden symboliksi. Eduskunnan paluu taloonsa on yksi maamme 100-vuotisjuhlan suurista tapahtumista ja ylpeydenaihe koko kansalle.
Puhemies Maria Lohelan puhe kansanedustajille ja eduskunnan henkilökunnalle 5.9.2017
