–– kaupunkimiljööseen suunnitellut asuinrakennukset tarjoavat sekä tehokkuutta että yksityisyyttä ja ottavat paikkansa kaupunkikehityksen jatkumossa.
Peter Davey, Helin Workshop, 2011
Eiranrannan asuintalojen rakennuspaikka, Punatulkun kortteli, oli alun perin laaja, avoin kallioinen merenranta-alue Helsinginniemen lounaiskulmassa. Mutkittelevan rantaviivan käännekohdassa vastapäätä Munkkisaarta oli uimahuone; Munkkisaareen johti puusilta Hernesaarenkadun jatkeena.
Korean valtion asuntotuotantoyhtiö järjesti UIA:n sääntöjen mukaisen ilmoittautumiskutsukilpailun Pan-Gyon alueesta. Mukana oli tunnettuja nimiä, kuten hollantilaiset MVRDV ja Ben van Berkel. Ensimmäinen palkinto annettiin kolmelle ehdotukselle, joiden tekijät olivat Riken Yamamoton, Mark Mackin ja Helin & Co:n työryhmät. Jokainen sai suunnitellakseen kolmanneksen alueesta.
Chengdu on ollut Sichuanin maakunnan pääkaupunki vuodesta 1368 lähtien. Arkeologiset löydöt ovat osoittaneet alueen asutushistorian ulottuvan yli 4000 vuoden taakse. Vuonna 2014 Chengdun hallinnollisen alueen asukasluku oli noin 14,5 miljoonaa. Ilmasto on subtrooppinen, leuto ja kostea ympäri vuoden, ja siihen vaikuttaa monsuuni. Olosuhteet ovat suotuisat viljelylle ja elintarviketuotannolle. Chengdu on valtakunnallinen elektroniikka- ja IT-teollisuuden keskus. Kaupunki on myös läntisen Kiinan rahatalouden keskus ja suurin kaupankäynnin keskittymä.
Vuonna 1990 eteläruotsalainen Boråsin kaupunki järjesti Hestran uutta puutarhakaupunginosaa koskevan arkkitehtuurikilpailun. Aloitteen teki kaupunkirakentamisen toimialajohtaja Hasse Johansson, joka toivoi kilpailusta uusia avauksia byrokratian kangistamaan ruotsalaiseen asuntotuotantoon. Kilpailu oli pohjoismainen ja käsitti neljä korttelia, joille haluttiin suunnittelijat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Tanskasta. Tavoitteena oli rakentaa topografialtaan vaihtelevaan metsäiseen maisemaan luonnonläheinen, toimiva yhdyskunta palveluineen, korostaen kunkin pohjoismaan parhaita sosiaalisen asuntotuotannon perinteitä.
Vuosaaren kylä oli osa Helsingin maalaiskuntaa vuoteen 1966 asti, jolloin Vuosaaren ja Vartiokylän välinen silta avattiin ja kaupunginosa liitettiin Helsinkiin. Kallahdenniemen ja Ramsinniemen huvila-asutus on peräisin 1900-luvun alusta. Muilta osin alue oli maatalousvaltaista, kunnes Saseka aloitti siellä kalkkihiekkatiilten ja kevytbetonin valmistuksen 1930-luvulla. Tuotanto siirtyi muualle vuonna 1978.
Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko olivat vielä 1900-luvun alussa erillisiä saaria Helsingin niemen edustalla lounaassa. Sataman rakennustöiden alettua vuonna 1913 Jätkäsaari liitettiin mantereeseen leveällä sillalla ja sinne johdettiin satamarata. Hietasaari ja Saukko yhdistettiin täytöin Jätkäsaaren satama-alueeseen. Länsisatama, johon kuului myös Hietalahti, laajentui aina 1970-luvulle asti ja samalla merialueita Jätkäsaaren ympärillä täytettiin edelleen. Lopulta satamaliikenne kasvoi liian raskaaksi Helsingin keskustan katuverkkoa ajatellen. Satamatoiminnot muuttivat Vuosaareen 2008; Jätkäsaareen jäi ainoastaan Tallinnan matkustajaliikenne. Entisen konttisataman tilalle alkoi rakentua uusi asuntoalue.
Ikivanhasta Stensbölen tilasta nimensä saanut Kivikon alue kuului Helsingin maalaiskuntaan, kunnes se liitettiin osaksi kaupunkia vuonna 1946. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 1992. Kivikon eteläosan uudet asuinkorttelit valmistuivat 2017; ensimmäiset 80 asukasta muuttivat osoitteeseen Kivikonkaari 38 alkuvuonna 2014. Kyseinen rakennus on osa ”Primääripihi kerrostalo” -kohdetta, joka kuuluu Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan. Primääripihien kerrostalojen suunnittelussa oli tavoitteena kokonaisenergiankulutuksen minimointi.
Väestön ikääntyminen haastaa arkkitehdit kehittämään uusia malleja seniorien elämänlaadun parantamiseksi, asumisen yksityiskohdista kaupunkirakenteellisiin ratkaisuihin. Hyvin toimivassa esteettömässä ympäristössä arkkitehtuuri voi myös herättää muistikuvia ja antaa virikkeitä.
Toimittaja Riitta Astikainen kierteli vuonna 1995 Helsingin uusia rakentumassa olevia asuntoalueita, Herttoniemenrantaa ja Ruoholahtea, ja totesi: Mitä keskinkertaisempaa, sen parempaa. Se on rakentamisen henki Helsingissä.
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyneeseen artikkeliinsa hän löysi myös onnistuneen kohteen. Arkkitehti Pekka Helinin toimisto on piirtänyt Ruoholahteen komean talon, Asunto Oy Laivapojan,
hän kirjoitti ja kysyi: Miten ympäristöstään selvästi edukseen erottuva kokonaisuus saatiin aikaan?