Vuonna 1990 eteläruotsalainen Boråsin kaupunki järjesti Hestran uutta puutarhakaupunginosaa koskevan arkkitehtuurikilpailun. Aloitteen teki kaupunkirakentamisen toimialajohtaja Hasse Johansson, joka toivoi kilpailusta uusia avauksia byrokratian kangistamaan ruotsalaiseen asuntotuotantoon. Kilpailu oli pohjoismainen ja käsitti neljä korttelia, joille haluttiin suunnittelijat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Tanskasta. Tavoitteena oli rakentaa topografialtaan vaihtelevaan metsäiseen maisemaan luonnonläheinen, toimiva yhdyskunta palveluineen, korostaen kunkin pohjoismaan parhaita sosiaalisen asuntotuotannon perinteitä.
Sibelius-korttelin koetalo muodostuu kahdesta kiilamaisesta volyymista, joiden väliin jää lähestymissuuntaan kapeneva pihatila. Se on asukkaiden puolijulkinen, urbaani yhteinen alue ja turvallinen lasten leikkipaikka. Yhteispihan kautta kuljetaan kaikkiin asuntoihin, joko suoraan maantasosta tai porrashuoneen ja sivukäytävän kautta, tai omaa porrasta pitkin toisen kerroksen asuntoihin. Kohtauspaikkana toimivan yhteispihan vastapainona yksityisyyttä ja rauhaa tarjoavat luontoon avautuvat parvekkeet ja maantasoasuntojen pihat rakennuksen ulkosivuilla sekä ylimpien kerrosten asuntojen kattoterassit.
Talon kaikki 34 asuntoa ulottuvat rakennusrungon läpi. Kaksikerroksisissa huoneistoissa on yläkerrassa kattoterassi ja sauna. Pohjaratkaisuissa pyrittiin vaihtelevia elämäntilanteita ja erilaisia elämäntapoja huomioon ottavaan muuntojoustavuuteen. Talon kerrosluku vaihtuu yhdestä kahdeksaan volyymien kohotessa etelälounaasta pohjoiskoilliseen.
Rakennuksessa on teräsbetonirunko. Julkisivut, väli- ja yläpohjat ovat betonielementtejä. Talotekniikka on sijoitettu pystykuiluihin rakennusrungon ulkopuolelle pihasivuille huollon ja myöhempien asennusten helpottamiseksi.
Rakennukseen asennettiin turvekatto, jossa turvekerroksen paksuus oli noin 200 mm. Tarkoituksena oli tehdä talosta kauttaaltaan kasvillisuuden peittämä verhoamalla ulkoseinät verkolla köynnöskasvien kiipeilyalustaksi, jolloin talo olisi kasvanut vehreästä ympäristöstään. Ajatus törmäsi ruotsalaisen asuntotuotannon käytäntöön, jossa arkkitehteja ei päästetty valvomaan työmaata. Urakoitsija Bygg-Fast kieltäytyi toteuttamasta suunnitelmaa.
