Asunto Oy Helsingin Riontähti

Jätkäsaari, Hietasaari ja Saukko olivat vielä 1900-luvun alussa erillisiä saaria Helsingin niemen edustalla lounaassa. Sataman rakennustöiden alettua vuonna 1913 Jätkäsaari liitettiin mantereeseen leveällä sillalla ja sinne johdettiin satamarata. Hietasaari ja Saukko yhdistettiin täytöin Jätkäsaaren satama-alueeseen. Länsisatama, johon kuului myös Hietalahti, laajentui aina 1970-luvulle asti ja samalla merialueita Jätkäsaaren ympärillä täytettiin edelleen. Lopulta satamaliikenne kasvoi liian raskaaksi Helsingin keskustan katuverkkoa ajatellen. Satamatoiminnot muuttivat Vuosaareen 2008; Jätkäsaareen jäi ainoastaan Tallinnan matkustajaliikenne. Entisen konttisataman tilalle alkoi rakentua uusi asuntoalue.

Uuden Jätkäsaaren keskeiseksi viheralueeksi muodostuu koko alueen läpi kulkeva Hyväntoivonpuisto. Asunto Oy Helsingin Riontähti on rakennettu sen itäreunalle. Jokaisen asunnon parvekkeelta tai terassilta avautuvat näkymät puiston suuntaan länsiluoteeseen. Rakennuksen muoto seuraa puiston kaarevaa reunaa. Valoisan luhtikäytävän varrella sijaitsevien huoneistojen koot vaihtelevat pienistä tehokkaista kaksioista ylimmän kerroksen isoihin kaksikerroksisiin asuntoihin. Asuntojen lukumäärä on 42.

Rakennuksessa on kahdeksan kerrosta, joista kaksi ylintä on asemakaavan mukaisesti vedetty sisään julkisivulinjasta. Rakennuksen katutasoon Rionkadun varteen sijoittuu liiketila.

Pihalla olevat leikkialueet ja runsaat istutukset pihlaja- ja vaahterapuineen ovat yhteiset korttelin kolmen muun asuinrakennuksen kanssa. Pihakannen alta löytyy korttelin yhteinen autohalli.

Rakennuksen puiston puoleista, vaaleasta ruukintiilestä muurattua julkisivua jäsentävät asuntoparvekkeet ja niiden umpiosien vaihtelevat aukotukset. Pihan puoleisessa julkisivussa on käytetty caput mortuum -punaista kuitusementtilevyä tuomaan lämpöä yksityiselle puolelle. Lämpimänsävyinen väritys jatkuu luhtikäytävän sisäseinissä, jotka näkyvät pihalle suurten lasiseinien läpi.

Lisätietoja Wikipediassa sekä Helsingin historiallisia karttoja esittelevällä verkkosivulla Lisätietoja Helsingin nykyisten ja kadonneiden saarten historiasta: Tikkanen Sallamaria, Paratiisit ja niiden varjot, Ympäristöhistoria-sivustolla.