Kalasataman uudessa keskuksessa tehdään töitä uudella tavalla
Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus edustaa toimialallaan aivan uudenlaista näkemystä. Kaupunkilaisten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehditaan uudessa rakennuksessa kokonaisuutena – myös konkreettisesti samoissa avoimissa, monikäyttöisissä tiloissa. Ritva Mannersuo Helin & Co Arkkitehdeistä kertoo, että arkkitehtitiimi eläytyi hoidettavien ja hoitajien maailmaan.
Lämmintä tunnelmaa, selkeyttä, paljon luonnon valoa, uudenlaista toiminnallisuutta ja ennen kaikkea asiakkaan näkökulmaa. Siinä teemoja, joita Helsingin kaupungin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen (THK) suunnittelijat pyörittelivät aloittaessaan uuden rakennuksen työstämisen. Toiminta uudessa rakennuksessa alkaa helmikuun alussa, jolloin selviää käytännössä, miten hyvin suunnittelijat ovat onnistuneet. Jo nyt on nähtävissä, että laitosmaisuudesta ei ole tietoakaan. Heti rakennukseen tultaessa avoin arkadi kutsuu sisälle. Tila on tulvillaan valoa, jota tulee ikkunoiden lisäksi ylös asti ulottuvista kahdesta näyttävästä atrium-aukosta. Infopiste on selkeästi pääovea vastapäätä, ja kyltit opastavat rakennuksessa asioivia siirtymään oikeisiin tiloihin. Odotustilat ovat avarat. Ajan varanneet ohjataan eteenpäin ja ilman ajanvarausta tulleet odottamaan vuoroaan hoidontarpeen arviointiin. Aulasta tulee mieleen katettu piazza tai terassi, mikä johtunee atrium-aukkojen aikaansaamasta tilantunnusta ja tunnelmasta. Oikeassa päädyssä on kaikille avoin Palmian ravintola merinäkymin. Kesäaikaan sen pöydät levittäytynevät talon ulkopuolelle terassiksi. Sisääntuloaulan katossa on kaunista vaaleaa koivua. Huomio kiinnittyy myös valoaukoista laskeutuviin taiteilija Jenni Ropen lähes 20-metrisiin mobile-teoksiin, joista kellertävä on itäpäässä ja sinisävyinen länsipäässä. Ne helpottavat orientoitumista myös henkilökunnan taustatyötiloissa ylemmissä kerroksissa. Sisääntulokerroksessa on ajateltu myös ikääntyvää väestöä ja senioreja, joille tarkoitettuja tietoiskuja ja muita palveluja varten on oma tilansa, tapahtumatori, pääsisäänkäynnin vieressä. Tässä kerroksessa sijaitsee myös HUSLABin näytteenottopiste. Lasia on käytetty paljon, ja rakennuksen itäpäästä on hienot näkymät merelle ja Mustikkamaalle. –Tämä on ollut todella antoisa ja kiinnostava mutta myös haastava työ, kertoo Ritva Mannersuo, rakennuksen pääsuunnittelija Helin & Co Arkkitehdeiltä. Hän on ollut mukana alusta lähtien, kun suunnittelu alkoi seitsemän vuotta sitten.
Ainutlaatuinen keskus
Alun perin palvelut oli tarkoitus sijoittaa Kalasataman keskukseen Rediin, mutta kaupungin uuden toimintakonseptin mukaiset tilat oli vaikea sovittaa sinne. Kaupunki osoitti uutta terveys- ja hyvinvointikeskusta varten tontin Redin pohjoispuolelta. Rakennus täyttää lähes koko 100 metriä pitkän ja 36 metriä syvän tontin, minkä vuoksi julkisivujen suunnittelu oli hyvin vaativa tehtävä. Oma Redistä erillinen tontti osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä rakennusta päästiin suunnittelemaan omana itsenäisenä kokonaisuutenaan. Suunnittelu nopeutui, ja aikataulusta voitiin pitää kiinni. Mannersuo ja ratkaisun konseptoinnissa mukana ollut Helin & Co Arkkitehtien Pekka Helin kertovat, että terveys- ja sosiaalipalvelut yhdistävä hyvinvointipalvelurakennus on ensimmäinen laatuaan. Esimerkkejä vastaavasta ei ollut Suomessa eikä maailmalla. – Samana päivänä, kun rakennus luovutettiin asiakkaalle, tuli 30 japanilaisen ammattilaisryhmä perehtymään siihen. Helsingin kansainvälisestikin ainutlaatuinen sote-ratkaisu kiinnosti heitä tavattomasti, Helin kertoo.
Käyttäjänäkökulma keskeinen
Kaupunki antoi suunnittelijoille toiminnalliset tavoitteet, ja suunnittelijat tekivät kaupungille erilaisten tilamallien vaihtoehtoja. Suunnittelijoiden tuli ottaa erityisen hyvin huomioon käyttäjänäkökulma. Alussa oli työpajoja, joissa kuultiin henkilökunnan sekä asukas- ja asiakasryhmien mielipiteitä. Mukana oli esimerkiksi vammais- ja vanhusjärjestöjä. – Marian sairaalaan tehtiin mallihuoneita, joissa päästiin konkreettisesti testaamaan, miten vastaanottohuoneet toimisivat. THK:n toiminnallinen pääidea on saada eri ammattiryhmät tekemään tiivistä yhteistyötä. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti ilman siirtymistä luukulta toiselle. Rakennuksen sisimmässä osassa sijaitsevat henkilökunnan taustatilat. Esimerkiksi henkilökohtaisia vastaanottohuoneita ei ole, vaan muu kuin asiakastyö tehdään avoimissa taustatyötiloissa. Asiakkaat kohdataan vastaanottohuoneissa. Taustatiloissa on jokaisessa kerroksessa paitsi erityyppisiä työskentelytiloja, myös taukotila ja keittiö. Esimeriksi puhelinvastaanottoja varten kerroksissa on rauhallisia pieniä huoneita. Yhteistyö ja kommunikointi on helppoa ryhmiksi sijoitetuissa työpisteissä. Vaikka taustatilat jäävät talon sisälle, niihin saadaan päiväsaikaan luonnonvaloa valokuilujen ansiosta. Ulkokehällä ovat asiakaskäytävät, joista asiakkaat tulevat omalla vuorollaan vastaanottohuoneisiin, jotka jäävät taustatilojen ja ulkokehän väliin. Taustatiloista tulee paikalle se asiantuntija, jota kulloinkin tarvitaan. Asiakkaan ei siis tarvitse siirtyä eri asiantuntijoiden pakeille, vaan he tulevat asiakkaan luokse. Tilat ovat selkeät ja raikkaat. Esteettömyys on otettu hyvin huomioon esimerkiksi ohjausraidoin ja huomiolaatoin sekä pistekirjoitus- ja koho-opastein. Asiakaskäytävät eivät tunnu pitkiltä, sillä lasiseinän läpi avautuu ympäröivä kaupunki. Käytävämäisyyttä on rikottu myös väreillä ja erkkereillä. Värimaailmaan kuuluvat lämpimät keltaisen ja oranssin sävyt sekä harmaa ja sininen. Vastaanottohuoneiden kumimatot ovat kellertävät ja samaa väriä, mitä Alvar Aalto käytti Paimion parantolaa suunnitellessaan. Aalto oli huomannut, kuinka kauniisti keltaisen sävy heijastaa valoa ja tekee tunnelmasta lämpimän. Vetäytymishuoneissa on kauniita suuria luontokuvia printattuina ääntä vaimentaville akustisille levyille. Kuvat on ottanut Helin & Co:n valokuvausta harrastava Susanna Tolvanen, terveys- ja hyvinvointikeskuksen projektiarkkitehti.
Katolle maksaruohoa ja ketokasveja
Maanpäällisiä kerroksia THK:ssa on kuusi, maan alle jäävät henkilökunnan auto- ja pyöräpaikat sekä sosiaalitilat suihkuineen ja pukuhuoneineen. Maanpäällisistä kuudesta kerroksesta neljä ovat samanlaisia vastaanottohuoneineen ja taustatiloineen. Toimintoja on sekoitettu eri kerroksissa, jotta erikoisosaamista olisi lähellä. Suun terveydenhuollon palvelut ovat kokonaisuudessaan toisessa kerroksessa, kuten myös välinehuolto sekä isot kokous-, ryhmä- ja terapiatilat. Rakennukseen on helppo tulla Kalasataman metroasemalta ja muilta julkisen liikenteen pysäkeiltä. Lyhyt kävelymatka metrolta on lähes kokonaan katettu, ainoastaan Työpajankadun ylittävä suojatieosuus jää taivasalle. – Rakennuksen julkisivua kehitimme pitkään, sillä emme halunneet laitosmaista rakennusta. Ulkoseinät eivät voineet olla pelkästään lasia asiakkaiden yksityisyyden vuoksi. Umpiosien kohdalla he voivat odottaa vuoroaan suojaisemmassa paikassa, Mannersuo kertoo. Katolle tulee maksaruoho-ketokasvillisuutta, joka imee vettä ja vähentää sadevesiviemäriverkoston kuormitusta. Kasvillisuus on ekologinen myös jäähdyttäessään kattoa ja vähentäessään kesäisin jäähdytyksen tarvetta. Viherkattoa kastellaan ensimmäisenä kesänä, sen jälkeen luonto hoitaa tehtävänsä.
Käyttäjät ilahtuneet avaruudesta ja selkeydestä
Pääsuunnittelusta vastannut Mannersuo kertoo, että ratkottaessa asioita pyrittiin asettumaan mahdollisimman hyvin paitsi palvelujen käyttäjän, myös henkilökunnan saappaisiin. – Lähtökohtana oli suunnitella uutta toimintatapaa tukevat, joustavat ja monikäyttöiset tilat, joita voidaan jatkossa tarpeen mukaan muuntaa. Kun pääsuunnittelija tekee kierroksen upouudessa rakennuksessa loppuvuodesta, kalusteita kannetaan paikoilleen. Mannersuo vaikuttaa näkemäänsä tyytyväiseltä ja lähettää samalla kiitokset pääurakoitsija SRV:lle, erityisesti työmaapäällikkö Pasi Haakanalle ja suunnittelupäällikkö Esa Marttilalle. Heidän vankka ammattitaitonsa edesauttoi hienon rakennuksen toteutumisen. Henkilökunta on harjoitellut uusissa tiloissa vuodenvaihteesta alkaen. Totuttelua vaativat paitsi uudet tilat, myös uudenlainen toimintaperiaate. Pirjo Sipiläinen ja Hilkka Kulmala ovat kyselleet uuteen keskukseen muuttavien ensivaikutelmia rakennuksesta. Sipiläinen toimii arkkitehtina ja Kulmala projektisuunnittelijana Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa. Uusiin toimitiloihin tutustuneet ovat kiitelleet hyvää yleistunnelmaa. Heitä pohdituttaa, millaista jatkossa on työskennellä taustatyötiloissa kaupungin uudella toimintatavalla. Keskuksen tilojen avaruudesta ja selkeydestä he ovat joka tapauksessa ilahtuneet.
Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskus, Kalasatama
- Asiakaslähtöinen keskus, jossa yhdistetään terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Toimintapa on uusi. Saman katon alla toimivat terveysasema, hammashoito, psykiatrian ja päihdehoidon palvelut, nuorten ja aikuisten sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut, kuntoutus- ja vammaispalvelut sekä HUSLABin näytteenottopiste.
- Kerrosala yhteensä 23 000 neliötä. Rakennuksessa on 6 maanpäällistä kerrosta ja kellari.
- Keskus palvelee pääosin Vallilan, Arabianrannan, Hermannin, Sörnäisten, Kalasataman, Herttoniemen ja Kulosaaren aluetta. Valinnanvapaus avaa ovet myös muille helsinkiläisille. Maahanmuuttoyksikkö, keskitetty ehkäisyneuvonta, suun terveydenhuolto ja tupakkaklinikka palvelevat koko kaupunkia. Myös koko eteläisen Helsingin aikuisten ja nuorten sosiaalipalvelut, psykiatria- ja päihdepalvelut ja vammaispalvelut sijoittuvat Kalasatamaan.
- Suunnittelu Helin & Co Arkkitehdit. Pääsuunnittelija Ritva Mannersuo, projektiarkkitehti Susanna Tolvanen.
