Wärtsilä Oyj Abp:n lähtökohta on Tohmajärven Värtsilän kylään vuonna 1834 perustetussa sahassa. Kiteeläinen Nils Ludvig Arppe osti sahan vuonna 1836 ja rakennutti sen rinnalle Wärtsilän rautaruukin vuonna 1851. Sahan ja ruukin yhteenliittymästä Wärtsilä on kasvanut pörssiyhtiöksi, joka työllistää Suomessa noin 3600 ammattilaista. Wärtsilän pääkonttorin osoite, John Stenbergin ranta 2, viittaa tontilla aikaisemmin sijainneeseen, 1882 perustettuun John Stenbergin konepajaan, jonka Wärtsilä osti vuonna 1975 ja joka fuusioitiin yritykseen 1980. John Stenbergs Maskinfabriks Aktiebolagilla oli 200 työntekijää vuonna 1912, ja se valmisti moottoreita, höyrykattiloita ja tavarahissejä. Stenbergin valimo toimi Hakaniemessä vuoteen 1956 asti.
1900-luvun alussa konepajan tontilla oli matalia tiiliverstaita ja konttorirakennus sekä puurakenteinen veneveistämö ja telakka, Siltasaarenkadun puolella kaunis kaksikerroksinen huvila kulmatorneineen ja porraspäätyineen. Korkea punatiilinen teollisuuskiinteistö valmistui Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan kulmaan vuonna 1939 Yngve Lagerbladin suunnitelmien mukaan. Wärtsilän pääkonttorina se on toiminut vuodesta 1978 lähtien.
Pääkonttorin suunnittelussa oli samanaikaisesti kysymys kaupunkirakenteen täydentämisestä, uudisrakentamisesta, saneerauksesta, olemassa olevan ja lisäosan sovittamisesta yhteen sekä uudenlaisen konttorimiljöön luomisesta. Kokonaan korttelin sisään kätketty uudisosa liittyy asemakaavalla suojeltuun vanhaan rakennukseen siltojen kautta, muuten uusi ja vanha volyymi ovat kokonaan irti toisistaan.
Toimistorakennuksen pääsisäänkäynti on rantapuiston puolella, meren äärellä. Uudisrakennuksen julkisivumateriaaliksi valittiin vanhan rakennuksen tiiltä muistuttava Ruukintiili. Toimistohuoneiden ikkunapinnat ovat suhteellisen pieniä, jolloin julkisivujen mittakaava on linjassa ympäristön kanssa. Ikkunoiden leveydet ja paikat poikkeavat eri kerroksissa toisistaan. Kaikki huoneet ovat sisältä erilaisia, mikä tuo vaihtelua niiden ilmeeseen. Aula-ruokalan kohdalla on rakennuksen korkuinen lasiseinä lasikaton jatkeena.
Tiloista haluttiin avoimia maiseman, erillishuoneiden ja oleskelutilojen yhdistelmiä, joissa erillishuoneryhmiä käytetään jakamaan maisemaa pienempiin yksiköihin, vaikkapa työryhmittäin. Sekä uuden että vanhan osan työtiloista avautuvat näkymät lasikatteisille yhdyssilloille ja aulaan. Jokaisessa kerroksessa on muutama hiljainen huone henkilökohtaisten asioiden hoitoa, puheluita tai erityistä rauhaa vaativaa työskentelyä varten. Siltojen liittymäkohtiin on sijoitettu tauko- ja yhteistiloja, jolloin tiedonkulku ja sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuvat ikään kuin huomaamatta toimistotiloissa liikuttaessa.
Aulan lattia ja yhdyssillat ovat tammi-teollisuusparkettia, vastaanoton lattia keltaista travertiinia, toimistohuoneiden lattiat keltaista linoleumia. Katto-, ikkuna-, ja siltarakenteiden teräsosat sekä säleikköseinät on käsitelty harmaalla metallivärillä. Uudisosan tyypillinen toimistokerros on kooltaan noin 350 m² ja sisältää 12–16 työpistettä riippuen kalustustavasta. Saneerausosassa kerroskohtainen ala on noin 900 m² ja työpisteitä 32–38 neuvottelu- ja aputiloineen. Toimistohuoneiden seinät ovat elementtirakenteisia siirtoseiniä, joiden paikat on otettu huomioon ilmastointi-, sähkö- ja alakattojärjestelmissä. Käytäväseinää tai väliseiniä muutettaessa alakaton yläpuolisia järjestelyjä ei tarvitse tehdä. Kiinteistön kaikki 63 autopaikkaa ovat kolmessa kellarikerroksessa. Wärtsilä muuttaa Siltasaaresta Salmisaareen kesän 2018 aikana.
Lisätietoja Hakaniemestä Wikipedian sivulla ja Helsingin historiallisia karttoja esittelevällä verkkosivulla, John Stenbergistä Wikipedian sivulla, Wärtsilästä Wikipedian sivulla ja Wärtsilän verkkosivuilla.
Lisätietoja Helsingin nykyisten ja kadonneiden saarten historiasta: Tikkanen Sallamaria, Paratiisit ja niiden varjot, Ympäristöhistoria-sivustolla.
