UPM:n toimistotalo rakennettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen, vuonna 1912 valmistuneen osan suunnitteli Karl Lindahl. Rakennus kiertää korttelin pohjoispään Etelärannasta Eteläesplanadin kautta Unioninkadulle. Arkkitehtuuri oli omana aikanaan modernia yhdistäessään väistyvän kansallisromantiikan aihemaailmaa klassisiin vaikutteisiin. Harmaa luonnonkivijulkisivu on joka suuntaan symmetrinen ja mittasuhteiltaan raskas, ja vaikutelmaa korostaa rakennuksen myöhempi korottaminen. Vuonna 1952 toteutettiin Ole Gripenbergin suunnittelema laajennusosa, joka ulottuu korttelin läpi Etelärannasta Unioninkadulle. Etelärannan puoleisessa julkisivussa jatkuu harmaa kiviverhous, Unioninkadun puolella ulkoseinässä on terastirappaus ja kiviverhous vain sokkelissa. Ikkunat ovat molemmilla sivuilla suorakaiteisia aukkoja säännöllisissä pysty- ja vaakariveissä. Ennen vuonna 2006 valmistunutta peruskorjausta rakennuksia oli korjattu ja muutettu useita kertoja ja alkuperäiset sisustukset oli korvattu uusilla.
Suunnittelun lähtökohtana oli nykyaikainen, kansainvälinen yritys, jonka liiketoiminnan muodostavat puunjalostus ja puutuotteiden teollinen valmistus. Pääkonttorin toiminnallista ja arkkitehtonista ominaisluonnetta haluttiin arvioida uudesta näkökulmasta, ja suunnitteluratkaisussa tuli ottaa huomioon sekä yhtiön perinteet että tulevaisuudennäkymät. Interiööreissä pyrittiin tuomaan esille muotoilun ja toteutuksen ammattitaito puutuotteissa ja sisustuselementeissä.
Isoin muutos tapahtui korttelin sisäpihalla, josta muodostettiin yhdeksän kerroksen korkuinen lasikatteinen atrium. Kaikissa tiloissa käytettiin mahdollisimman laajasti yhtiön puutuotteita innovatiivisella tavalla. Henkilöstöravintolan seinä verhottiin reliefillä, joka toteutettiin sahaamalla 70 mm paksua ristiinliimattua vanerilevyä 45 asteen kulmassa. Näin aikaansaaduista leikkauspinnaltaan kolmion muotoisista osista koottiin kolmiulotteinen seinäverhous. Ratkaisua olisi mahdollista soveltaa laajempaan tuotantoon akustoivana verhouksena.
Ravintolatilaan suunniteltiin tuoleja ja pöytiä, joiden runko on koivuvaneria ja pinta tammea. Johtajan loungeen räätälöitiin sohvia, tuoleja ja matalia pöytiä sekä tilanjakajana toimiva sohva-kirjahyllykombinaatio. Kahdeksas kerros sisustettiin johdon kokoustiloiksi.
Sisääntuloaulassa säilyi Ole Gripenbergin perusratkaisu. Seinäpinnat käsiteltiin valkoisella stuccomaalauksella ja kalusteet uusittiin. Kuvanveistäjä Matti Hauptin teos Puunymfi, joka oli vastaanottanut rakennukseen tulijat 1950-luvulta lähtien, muutti henkilökunnan mukana uusiin toimitiloihin Alvar Aallon kadulle vuonna 2013.
