Radasta sai nimensä Satamaradankatu, joka rajaa Nordean korttelia koillisessa. Lännessä rajana on Fleminginkatu, etelässä Aleksis Kiven katu ja kaakossa Kustaankatu. Kortteli on kokonaan Nordean käytössä. Toimistomme on suunnitellut osoitteissa Aleksis Kiven katu 9 ja Satamaradankatu 5 sijaitsevat rakennukset (2001 ja 2003) sekä vastannut arkkitehti- ja pääsuunnittelijana korttelin sisäänkäyntijärjestelyjen ja sisäpihan muutoksesta (2015) ja ravintolan muutoshankkeesta (2017). Uudisrakennukset noudattavat vuoden 2000 asemakaavaa, jonka pohjana oleva luonnossuunnitelma tehtiin niin ikään toimistomme työnä.
Satamaradan yhteyteen syntyi aikoinaan alueen edellisen, vuonna 1901 vahvistetun asemakaavan mukainen teollisuusvyöhyke, jonka rakennuskannasta Nordean kortteliin sisältyy arvokkaita osia. Niistä vanhin on K. F. Anderssonin suunnittelema Sokeri- ja siirappitehdas vuodelta 1898. Helsingin uuden rautasänkytehtaan omistaja Juho Merivaara osti rakennuksen 1916 ja tilasi Väinö Vähäkalliolta laajennussuunnitelman; se käsitti konttoritalon ja kolme tehdassiipeä, joista vain yksi toteutui. Vuonna 1928 rakennuksessa aloitti tuotantonsa Oy Sisu-Auto Ab, joka toimi kiinteistössä vuoden 1985 loppuun. Erkki Huttusen suunnittelema HOK:n leipomo valmistui 1937. KOP rakensi tietokonekeskuksensa 1962 Aleksis Kiven kadun varrelle numeroon 5 ja laajensi sitä kuparijulkisivuisella rakennuksella korttelin itäpäädyssä (Ilmo Valjakka, 1972–73).
Aleksis Kiven katu 9 ja Satamaradankatu 5 ovat toteutusajankohtansa moderneja, hyvin varustettuja ja laatua painottavalla standardilla toteutettuja muuntojoustavia toimistorakennuksia. Tilaaja piti tärkeänä työympäristön terveellisyyttä ja toimivuutta: kumpikin rakennus oli osana "Terve Talo" -hanketta. Aleksis Kiven katu 9 valittiin vuoden 2001 Ympäristöhankkeeksi.
Kumpikin rakennus sijaitsee katunäkymän päätteenä, Aleksis Kiven katu 9 lisäksi kaupunkirakenteen solmukohdassa. Julkisivujen materiaalivalinnat ja väritys korreloivat ympäröivän rakennuskannan kanssa tuoden samalla oman kerrostumansa kaupunkikuvaan. Satamaradankatu 5 toimi ennen Nordea Campuksen syntyä korttelin pääsisäänkäyntinä. Rakennuksen ravintolapiha muodostaa korttelin keskelle katetun terassoidun torimaisen tilan, josta avautuu koko seinän korkuinen näkymä Rautasänkytehtaan suuntaan.
Vuonna 2014 Nordea lähti edelleen kehittämään korttelia. Pääsisäänkäynti ja asiakasliikenne sijoitettiin keskeisesti aiempien kolmen sisäänkäynnin sijaan. Tavoitteena oli korttelirakenteen avoimuus ja suuntautuminen ulospäin. Pääosin pysäköinti- ja huoltokäytössä olleet pihat kunnostettiin jalankulkuliikennettä palveleviksi, viihtyisiksi urbaaneiksi tiloiksi viimeisteltyine pintoineen, istutuksineen ja valaistusratkaisuineen. Uusi sisäänkäyntiaula toteutettiin Satamaradankatu 5:n pihasiipeen päätulosuunnan ollessa Aleksis Kiven kadulta, entisen leipomorakennuksen porttikäytävän kautta. Rautasänkytehtaan vierellä kulkeva entinen palokuja kunnostettiin korttelin sisäiseksi kulkuyhteydeksi Satamaradankadun suuntaan. Vuonna 2017 valmistuivat Rautasänkytehtaassa sijaitsevan ravintolasalin laajat muutostyöt. Hankkeiden sisustussuunnittelu ei kuulunut arkkitehdin tehtäviin.
Lisätietoja julkaisussa Livady Oy: Pasilan konepaja, rakennushistorian selvitys ja inventointi, 2012, sekä kirjassa Aino Niskanen: Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa; Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot, TKK arkkitehtiosasto 2005
