–– rakennuksessa on oikeassa suhteessa nykyajan toimistotalon keveää ilmavuutta ja urbaania juurevuutta.
Vuoden Teräsrakenne-palkinnon jury Helsingin Sanomien 29.11.2000 mukaan.
Itämerentori-projektia hahmoteltiin aluksi Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin yhteiseksi rakennukseksi. Synergisten tavoitteiden arkkitehtoniseksi symboliksi suunniteltiin suuri atrium, tiedenäyttelyn tila, joka olisi palvellut koko Ruoholahden uutta it-osaamisen ja -yhtiöiden keskittymää. Akatemia ja Tekes päätyivät kuitenkin muualle, atrium vuokrattiin eri palveluille ja kohde toteutettiin Sitran ja jo hankkeen alkuvaiheessa mukana olleen suuren kansainvälisen tilintarkastustoimiston PriceWaterhouseCoopersin Suomen yksikön toimitiloiksi.
Rakennus sijaitsee Ruoholahden ytimessä muodostaen siihen solmukohdan ja maamerkin. Projektin suunnittelussa keskeisiä kehittämiskohteita olivat matalan ja korkean osan kompositio tilavaikutelmineen, tornin mittasuhteet ja etenkin mereltä katsottuna hoikka hahmo – Jonathan Glanceyn mukaan pencil-thin
(The Guardian 7.2.2005) – sekä uudet ekologiset ja tekniset ratkaisut.
Rakennuksen runkona ovat teräspilarit ja palkit sekä teräsbetoniset välipohjaelementit. Kellarit on toteutettu paikallavaluna, ulkoseinät ovat teräsrakenteisia kevytelelementtejä. Julkisivut ovat lähes kauttaaltaan nk. kaksoisjulkisivurakennetta. Materiaaleina ovat lasi ja säänkestävä Cor-Ten -teräs sekä osilla tornia haponkestävä teräs. Kaksoisjulkisivun valintaan vaikuttivat kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten syiden lisäksi pyrkimys saada säästöä LVI-tekniikan investoinneissa ja energiankulutuksessa, vähentää ulkoseiniin ja niiden detaljeihin kohdistuvaa sään vaikutusta, pienentää hoito- ja ylläpitokustannuksia sekä parantaa melusuojaa ja tietoturvaa. Cor-Tenin käyttö perustui sen ekologisiin ominaisuuksiin, kuten täydelliseen kierrätettävyyteen. Materiaali liittää rakennuksen Ruoholahden vanhan toimisto- ja teollisuusmiljöön punatiilimaailmaan. Cor-Ten on tekninen, mutta samalla aito ja robusti
, luonnonmateriaalin kaltainen.
Rakennuksessa innovoitiin teräksen käyttöä rungosta detaljeihin Rautaruukin kehitysohjelmaan liittyen. Käytettyjä rakennedetaljeja julkaistiin yleisenä suunnitteluohjeena. Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan vaativa yhteistyökohde oli atriumin kantava rakenne, jonka keveys saavutettiin konstruktiivisella muodolla sekä maksimoimalla vedetyt osat ja minimoimalla puristetut. Toimistotilaratkaisu perustuu "open building" -periaatteeseen, jossa rakenteet, vertikaaliblokit ja tekniikka rajoittavat mahdollisimman vähän rakennuksen muunneltavuutta ja tulevia käyttötapoja.
Tornin 16. kerrokseen siirrettiin valtavalla nosturilla Fiskarsin puuseppien toteuttama 5500-kiloinen hirsisauna. Yhteistyössä puuseppien kanssa syntyivät saunan uudenlaiset tasakiertoon perustuvat salvokset sekä erilaiset kalusteet Sitran erikoistiloihin.
