Kauppakeskus Skanssi on saanut ensimmäisenä eurooppalaisena kauppakeskuksena kaksi ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta arvioivaa LEED-luokitusta. Ensimmäisen luokituksen Skanssi sai rakennusaikana vuonna 2010, nyt saatu kultainen luokitus on toiminnan aikaisista ratkaisuista. Esimerkiksi kauppakeskuksen hiilijalanjäljen kerrotaan pienentyneen viime vuonna 65 prosenttia ja energiankulutuksen laskeneen 17 prosenttia. Myös kaatopaikkajätteen määrä on puolittunut.
Turun Sanomat / paikalliset 18.9.2012
Skanssi teetti marraskuussa 2013 Taloustutkimus Oy:llä laajan asiakastutkimuksen. Skanssissa asiakkaista 98 prosenttia on tyytyväisiä tai täysin tyytyväisiä erityisen hyvään asiakaspalveluun. Asiakkaita miellyttää myös erityisesti asioinnin helppous, pysäköintimahdollisuudet sekä siisteys ja viihtyisyys –– Skanssin teot ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden lisäämiseksi jatkuivat viime vuonna. Skanssi valjasti ensimmäisenä suomalaisena kauppakeskuksena aurinkopaneelit oman energiansa tuottamiseen. Kauppakeskuksen katolle asennettu aurinkovoimala on Suomen viidenneksi suurin. Paneelien avulla tuotetaan vuodessa kauppakeskuksen mainosvalojen tarvitsema energiamäärä.
Turun Sanomat / talous 28.1.2014
Kauppakeskus Skanssin kattotasanteelle toukokuussa pystytetyt mehiläispesät ovat tuottaneet noin 60 kiloa hunajaa.
Olemme ensimmäinen suomalainen kauppakeskus, jonka katolla on mehiläispesiä. Mehiläistarhaus sopii hyvin ekologiseen toimintaamme, kertoo Kauppakeskus Skanssin toimitusjohtaja Liisa Nikkanen.
Turun Sanomat/ paikalliset 17.9.2014
Skanssin aluekeskushanke käynnistyi Turun kaupungin järjestämän suunnittelu- ja rakentamiskilpailun seurauksena vuonna 2003. Asemakaavoitettavana olleen Skanssin uuden asuntoalueen sekä samalla koko itäisen kaupungin palvelurakenteen parantamiseksi oli osayleiskaavaan varattu keskustatoimintojen korttelialue hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja uusien työpaikka-alueiden tuntumaan.
Kaksiosaisen kilpailun voitti toimistomme suunnitelma, jossa hanke koostuu pienipiirteisesti massoitelluista ja toisiinsa nivotuista asuinkortteleista sekä alueen pohjoispuolella sijaitsevan Skanssinmäen juureen ankkuroituneesta aluekeskuksesta. Niiden lomassa vihervyöhykkeiden verkosto pelikenttineen, vesiaiheineen ja puistoineen yhdistää korttelit toisiinsa.
Varsinaista suunnitteluvaihetta edelsi ideointijakso, jonka aikana konseptia mietittiin ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen katsoen yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Haluttiin saada tuntumaa siitä, mihin suuntaan kulutustavat ovat kehittymässä. Ideoitiin asumismuotoja, palvelujakaumaa ja kaupallisia toimintoja, joita aluekeskus parhaimmillaan voisi tarjota sekä uutta asuinaluetta, jossa valmis ja eheä yhdyskuntarakenne odottaa asukkaitaan.
Rakentamisen tavoitteena oli mittakaavaltaan inhimillinen, mielenkiintoinen ja vaihteleva arkkitehtuuri. Monimuotoiset massat, rikotut julkisivupinnat ja runsas värien ja materiaalien käyttö tuovat vaihtelevuutta näkymiin. Viherkasvivalinnoilla haluttiin herättää muistumia alueella ennen sijainneista hedelmäpuutarhoista. Aluekeskuksen ulkotilat ja sisätilat kietoutuvat toisiinsa suurten lasiseinien läpi jatkuvina ulkotilanomaisina sisäaukioina, joita kahviloiden ja ravintoloiden pöydät ja tuolit reunustavat.
Kauppakäytävien lomaan on luotu sarja monimuotoisia ja vaihtelevia, valoisia sisäpihoja. Valoa tiloihin tuovat teräsrunkoiset lasikatot, joiden kolmionmuotoiset lasijaot heijastavat varjokuvioita sisäseinille aurinkoisina päivinä. Niille suunniteltiin verkkomainen rakenne ilman voimakkaan kolmiulotteisia kannattajia.
