Sörnäisten satama- ja teollisuusalue, nykyinen Kalasatama, alkoi rakentua, kun Helsingin rakennusjärjestys vuonna 1825 määräsi tehtaat ja työpajat sijoitettaviksi kaupungin ulkolaidoille tulipalovaaran vuoksi. Sinne johdettiin myös satamarata kaksi vuotta Suomen ensimmäisen, Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien käyttöönoton (1862) jälkeen. Sataman laajentuessa alueen monet saaret yhdistettiin mantereeseen: Kyläsaari, Pieni ja Iso Verkkosaari, Hanasaari, Kana, Nihti ja Sompasaari. Selim A. Lindqvistin suunnittelemasta Suvilahden voimalaitoksesta tuli alueen pysyvä maamerkki. Hanasaari A ja B korvasivat 1970-luvulla Suvilahden, joka on kehittynyt urbaanin kulttuurin keskukseksi. Kun satamatoiminnot vuoden 2008 lopulla siirrettiin Vuosaareen, Kalasataman alue vapautui asuntorakentamiselle. Suvilahden ohella historiallisia kerrostumia löytyy läheiseltä Teurastamon alueelta, jonka 1930-luvulta peräisin olevat rakennukset palvelivat alun perin kaupungin teurastuslaitosta; nyt ne toimivat ruokakulttuurin keskuksena.
Kalasataman keskuksen REDIn suunnitelma perustuu vuonna 2010 järjestetyn design-build-kilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Kokonaisuus sisältää valmistuttuaan palvelukeskuksen ja kahdeksan korkean rakennuksen muodostaman tornisommitelman. REDI on liikenteen solmukohta. Nelikerroksisen palvelukeskuksen lävistävät metro ja kuusikaistainen Itäväylä. Keskukseen pääsee myös raitiovaunulla, linja-autolla ja polkupyörällä. Polkupyöräpaikkoja on keskuksessa useampi tuhat, ja Itäväylän rinnalla kulkee pyöräbaana, joka yhdistää kantakaupungin pyöräilyverkoston itäiseen Helsinkiin. Rakentamisen aikana metroliikenne keskeytettiin vain muutamaksi päiväksi, tunkattaessa metrosiltaa uudelle sijainnille 700 000 kuutiometrin kalliolouhinnan järjestelyjen vuoksi.
Pohjakerroksessa maantason alapuolella sijaitsevat suurmarketit ja huoltopiha. Näiden alla on kaksikerroksinen pysäköintilaitos, alueen jätteiden koonta-asema sekä vielä syvemmällä kallioparkki. Kaupallisten palveluiden lisäksi REDI tarjoaa terveys- ja hyvinvointi- sekä elämyspalveluita. Palvelukeskuksen ja liikenneväylien päällä, asuintornien juurella levittäytyvät kaupunkilaisille avoin Kalasatamanpuistoon yhdistyvä kansipuisto sekä asukkaiden käyttöön tarkoitetut pihakannet. Kävelykatu jakaa maan tasossa keskuksen kahteen suurkortteliin, jotka yhdistyvät siltojen kautta kokonaisuudeksi ylemmissä kerroksissa.
Tulevaisuudessa Kalasataman keskus toimii asuinkorttelina tuhansille helsinkiläisille. Keskuksen tornikompositio on paitsi Suomen korkein, myös maailmalla harvinainen yhtenäinen tornitaloalue. Idästä päin saapuessa keskuksen torneista muodostuu pääkaupungin valkoinen portti. Asuintorneissa on 24–37 kerrosta ja korkein tornitalo nousee 136 metrin korkeuteen. Ensimmäisenä torneista valmistui Majakka vuonna 2019. Loisto -torni valmistui vuonna 2021, jolloin myös kolmannen tornin rakennustyöt olivat jo pitkällä ja neljännen tornin alkamassa. Tornien julkisivut ovat silkkipainokuvioitua lasia. Kattoterassit on tarkoitettu asukkaiden käyttöön. Niiden yhteydessä on vuokrattavia juhlatiloja sekä saunaosasto. Terassitason yläpuolisissa kerroksissa on suuria penthouse-huoneistoja. Yhdessä tornissa on keskimäärin 250 asuntoa, keskuksessa yhteensä noin 2000. Yksi torneista on hybridi, joka sisältää toimistotiloja, huoneistohotellin ja terassiravintolan.
Asukkaat voivat siirtyä kansipihojen välillä ja näin lapsille ja aikuisille löytyy aina vaihteleva leikkipaikka ja oleskelualue. Pihakansilta on kulku myös Kalasatamanpuistoon ja kansipuistoon, joka on auki kaikille kaupunkilaisille aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Metro ja Itäväylä on turvallisuus- sekä melun-ja pienhiukkastorjunnan syistä katettu koko keskuksen pituudelta. Esplanadin kokoisen kansipuiston suunnittelu on korkealaatuista ja nykyaikaista maisema-arkkitehtuuria hulevesiaiheineen ja saaristokasvikompositioineen.
Helin & Co Arkkitehdit on vastannut myös kauppakeskuksen sisäilmeestä ja shopfront-suunnittelusta, vuokralaissovituksista ja muun muassa keskuksen vapaapudotussimulaattorin, 7D-elokuvateatterin sekä seinäkiipeilykeskuksen arkkitehtisuunnittelusta. Kuvataide on mukana palvelukeskusmiljöössä ja ulottuu asuntotornien aulatiloihin, tekijöinä mm. HC Berg, Marco Casagrande, EGS, Pentti Kukkonen, Inni Pärnänen, Silja Rantanen, Heini Riitahuhta, Tapio Rosenius/LDC sekä maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo ja Huttunen–Lipasti–Pakkanen Arkkitehdit.
Helsingin kaupungin tilauksesta on keskuksen naapuritontille noussut Helin & Co Arkkitehtien suunnittelema terveys-ja hyvinvointikeskus, joka palvelee koko Kalasataman alueen asukkaita.
Lisätietoja Helsingin nykyisten ja kadonneiden saarten historiasta: Tikkanen Sallamaria, Paratiisit ja niiden varjot, Ympäristöhistoria-sivustolla.