Turun ydinkeskustan Kakolanmäen vaikuttava rakennusryhmä hallitsee kaupunkinäkymää mereltä päin lähestyttäessä. Kakolanmäki on yksi Turun seitsemästä kukkulasta, jotka Engelin vuoden 1827 asemakaavassa jätettiin rakentamattomaksi. Vuosina 1845–1853 sinne rakennettiin aikansa edistyksellisintä vankila-arkkitehtuuria edustava työ- ja ojennuslaitos, ja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa aluetta täydennettiin useilla rakennuksilla. Kakolanmäen alue rakennuksineen ja puistoineen on listattu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, ja se on Turun maisemallisesti merkittävimpiä mäkialueita.
Vanhojen vankilarakennusten käyttö alkuperäisiin tarkoituksiinsa päättyi vuonna 2007, kun Turun Saramäkeen rakennettava Lounais-Suomen uusi vankila valmistui. Vuonna 2004 Turun kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät asemakaavoituksen pohjaksi yleisen kansainvälisen aatekilpailun Kakolanmäen suunnittelusta. Tavoitteena oli löytää korkeatasoinen ratkaisu vankila-alueen luontevaksi liittämiseksi ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä vanhojen rakennusten uudeksi käyttötarkoitukseksi. Kilpailualueen laajuus oli noin 20 hehtaaria ja suojeltujen rakennusten laajuus noin 40 000 m².
Helin & Co Arkkitehtien ehdotus ”Linnavuori” sijoittui kilpailussa jaetulle toiselle sijalle; ensimmäistä palkintoa ei jaettu. Ehdotuksen perusidea on, että Kakolanmäen luonnonolot arvokkaine puineen ja rakennuskanta historiallisine kerrostumineen säilytetään kaikilta olennaisilta osiltaan. Uudisrakennuksille on ehdotuksessa etsitty niille parhaiten soveltuvat paikat. Näin tuodaan esiin kukkulan ominaisluonne, ja sen läsnäolo kaupungin siluetissa korostuu ja jalostuu. Ehdotus valittiin kaavatyön pohjaksi. Siihen sisältyy 60 000 m² uutta rakentamista.
Kilpailukonseptin uudet rakennukset ovat asuintaloja, joiden monipuoliset asuntotyypit vastaavat 2000-luvun alun kysyntään: ne ovat vaihtelevia, mielenkiintoisia ja yksilöllisiä, niihin sisältyy muuntelumahdollisuuksia ja niihin liittyy erilaisia asuntokohtaisia ulkotiloja. Korttelit rajautuvat ympäröivään luontoon selkeästi ja korostetusti. Jokainen kortteli saa hahmonsa lähimmästä ympäristöaiheesta. Esimerkiksi vanhan kivilouhimon jyrkkä seinämä luo kauniin taustan kaaren muotoiselle korttelille ja alueen itä- ja länsipäässä kallioiden topografia toistuu rakennusten/korttelien kaarien muodossa.
Ehdotettu katuverkko perustuu lähes täysin olemassa oleviin väyliin. Hansakadulle on esitetty vaihtoehtoinen linjaus. Tämän toteutuessa voitaisiin avartaa kaupunkirakenteellisesti tärkeää Kakolanmäen pohjoisrinteen viherväylää ja johtaa se kevyen liikenteen sillan kautta kadun yli. Ehdotuksessa on myös liikenneverkkoa täydentävä köysirata mäeltä Aurajoelle ja Föri-lautalle.
Pysäköinti on suunniteltu kilpailuohjelman vaatimusten mukaisesti pääosin kallioparkkiin niin, että asuin-, liike-, toimisto-, kokoontumis- ja hotellitoimintojen tarpeet on huomioitu. Amiraalistonkadun itäpään komea kalliorinne säilytetään. Pinnan kautta tapahtuva louhinta rinteen takana tehdään säästeliäästi ja kalliolaki maisemoidaan mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen muotoonsa.
Maanomistajan toimeksiannosta alueen vanhojen rakennusten uutta käyttöä tutkittiin useiden skenaarioiden mukaan. Vankilarakennuksiin tutkittiin toimistojen, asumisen ja terveys- ja hyvinvointipalvelujen sekä hoiva-asumisen ja kulttuuripalvelujen sijoittamista. Tutkintavankilan rakennukseen sovitettiin hoivapalvelukeskus sekä matkatyömajoitus ja vaihtoehtoisesti edullista asumista. Vankimielisairaalan tilat joustivat yksityissairaalaksi ja vaihtoehtoisesti asuintaloksi laajoine yhteistiloineen. Vanhat asuinrakennukset on tarkoitus säilyttää asuinkäytössä.
Ehdotetun asemakaavan mukaan uudet asuinrakennukset sovitetaan materiaaleiltaan vanhoihin rakennuksiin. Tutkintavankilan läheisyydessä käytetään pääasiassa punatiiltä, alueen länsiosassa kakoliitin rinnalle sopivaa harmaata rappausta.
